markkujhhamalainen Kyyti on kylmää

Hyvinvointivaltio vs. pahoinvointivaltio

 

Muokkasin hieman erään kaverin hienoa tekstiä jossa on hieno perusajatus tuosta vaihdannasta, valtion roolista ennen EU:ta, sekä valtion rooli sen jälkeen kun EU ja Euro tekivät siitä myös ”veronkerääjän” valtiovelan korkojen maksamista varten.

-Ajatus vaihdannasta.

Vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Toinen vaihtaja arvostaa toista tavaraa enemmän kuin toista. Miksi muuten vaihtaisi? Otetaan nämä ajatukset pohdinnan lähtökohdaksi.


Kun siis ostan jäätelön, niin arvostan enemmän jäätelöä kuin kolmea euroa. Myyjä arvostaa taas kolmea euroa enemmän, kuin jäätelöä. Toinen tarvitsee jäätelöä ja toinen taas euroja.

-Valtion tehtävä (huom. yksi tehtävä) ennen kuin raha ulkoistettiin yksityisille (= EU ja Euro).

Valtio (me?) haluaa kansan töihin. Toteuttaakseen tehtävän valtio laittaa kansan verolle ja luo rahan jota kansakunnan on kerättävä valtiolle.
Valtio siis arvostaa kansakunnan työtä enemmän kuin rahaa. Tämä lienee hyvin ymmärrettävää, koska rahaahan valtio voi painaa (=luoda velaksi kiertoon) mielensä mukaan, mutta kaikkia valtion tarvitsemia töitä se ei kykene itse tekemään.
Tuottamiaan palveluita ja töitä kansalainen voi nyt myydä valtiolle. Valtio voi myös lainata rahaa kansalaisille, jotta he voisivat toteuttaa isompia tavoitteitaan.

Mahdollinen korko (ei välttämätön) palautuisi Valtion oman keskunpankin tulouttamana takaisin valtion kassaan, sieltä se voitaisiin laittaa hyvinvointipalveluihin, infrakstuktuuriin jne.

Myös jokapäiväisessä elämässä kansalaiset tarvitsevat rahaa, sillä aina on niitä kansalaisia, jotka arvostavat rahaa enemmän kuin ”omia tuotoksiaan”, ja olihan ne verotkin olemassa.

Tärkeä merkitys on kansalaisten luottamuksella rahaan, joten korkoja ja veroja säätelemällä valtio käytännössä määrittää ”oravanpyörän” perusvauhdin. Vauhtiin vaikuttaa myös jokaisen henkilökohtaiset halut ja se miten paljon maapallolla on varaa antaa ihmisille.
Tällöin tuo ”markkinoiden näkymätön käsi” ei pääsisi liikaa peukaloimaan hintoja, eikä luomaan kuplia jonka jälkeen seuraa lamat ja talousromahdukset, joissa varallisuutta aina uusjaetaan jo ennestään rikkaille.


Valtio ei siis tarvitse itse rahaa eikä korkoja, mutta kansalaisten aktiivisuutta se tarvitsee tuottaakseen kansalaisten haluamat palvelut.

Nykyjärjestelmä jossa kansallisvaltiot ovat antautuneet EU:lle:

Nyt siis on käytössä erilainen järjestelmä. Valtiot ovat ulkoistaneet rahapolitiikan EKP:n haltuun. EKP ei suoraan osallistu kansalaisten rahaliikenteeseen (paitsi setelit ja kolikot), vaan se on ulkoistettu liikepankeille (huono määritelmä).

Uutta rahaa syntyy vain kun joku kävelee pankkiin ja lainaa sitä velkakirjaa ja vakuuksia vastaan. Alun oletuksen mukaan liikepankki laittaa rahalle koron saadakseen enemmän rahaa kuin lainattaessa tai sitten viimeistään realisoimalla vakuudet. Myös valtion on maksettava liikepankeille korkoa,

Nyt voin todeta, että valtio tarvitsee verotuloja maksaakseen lainaamansa rahan korot liikepankeille.
Liikepankit siis käytännössä pääsevät verottamaan valtioita, joiden taas on kerättävä korkorahat kansalaisiltaan.


Palatakseni alkuun, niin muistamme, että vaihdanta ei ole samanarvoisuuden vaihtamista, vaan tarpeiden tyydyttämistä. Se joka hallitsee rahaa ja korkoa, määrittää käytännössä muutkin vaihtosuhteet.

Ilmeisesti yksityinen rahanluonti (= velanluonti) nähdään markkinataloudessa oikeudenmukaisempana kuin valtion tekemä rahanluonti. Jokaisella on oikeus olla asiasta omaa mieltä, mutta kyllä vaihtoehtojakin on hyvä miettiä. Näen valtion aseman nykyisessä tilanteessa ongelmallisena, ja valittu leikkauslinja on selvästi poliittinen valinta.



Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Ropi Jarrela

Kyllä uutta "rahaa" syntyy koko ajan. Sen nimi on tuotanta. En sitä tuli kun orava ammuttiin. Nyt sitä tulee kun tuote valmistuu.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Rahaa ei tule minkään muun tuottamisesta, kuin rahan tuottamisesta. Sitä tekevät pankit, oman halunsa mukaisen määrän.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

On jokseenkin uskomatonta hölmöilyä ajatella, että kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan, eli, että hinta olisi tavaran tarjonnan ja kysynnän funktio. Näin nyt on totuut ajattelemaan, kun paremmin ei osata.

Hyvä, että Jari toi tuon jutun esille. Alkaa tuntua siltä, että täytynee itse kunkin aukaista sanaista arkkuaan aiheesta. Ehkäpä lupaan vaan, kun on niin paljon muutakin kirjoitettavaa...

Niin kauan kuin on kyse vaihdannasta rahataloudessa, on selvää, että vaihtoa tapahtuu vain, jos tuotteen tarjoajalla on rahan kysyntää ja rahan tarjoajalla on tuotteen kysyntää. Näin ollen me saamme itse asiassa sellaisen yhtälön, jossa hinta on yksi tekijä ja me saamme jotakin, joka kuvaa vaihdannan dynamiikkaa, eli suunnilleen näin: markkinat= hinnan, kysynnän ja tarjonnan funktio, jossa eri toimijoilla on eri intressi ja rooli.

Valtio työn, tai tarkemmin sanottuna, työn tuloksen osatajana on mun nähdäkseni aika huono toimija. Kyllähän sieltä varmasti muutama on elantonsa saava, mutta tohon "kaikki valtiolle töihin, kun sillä on loputtomasti fyrkkaa"-ajatteluun mä en lähde.

Mä olen kyllä sitten ihan eri mieltä siitä, mikä valtion rooli on talouselämässä. Mun mielestä sillä pitäisi olla ainoastaan lainsäätäjän rooli. Se ei saa toimia vaihdannan järjestäjänä tai toimijana millän tavalla. Silloin menee puurot ja vellit sekaisin. Eli itse asiassa en kannata sitä kuuluisaa hyvinvointivaltiota, niin kuin se yleensä ymmärretään. Kannatan hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa ihmiset tyydyttävät taloudellisessa yhteistyössä tarpeitaan, valtion järjestäessä työnteon ja vaihdannan oikeudelliset reunaehdot tas-arvon näkökannalta.

Rahan pitäisi kuvastaa olemassaolevia resursseja ja uskon, että se toteutuu parhaiten, jos rahalle määritellään voimassaoloaika. Tämä asia tosin vaatii vähän lisäfuntsimista.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Meni koneesta kovalevy, ja nyt kun palaan riviin, niin huomaan, että olen saanut jotain pyytämättä ja yllättäen (ihan oikeesti, toisin kuin joku aikaisemmmin). Kiitos Markulle siitä.

"kaikki valtiolle töihin, kun sillä on loputtomasti fyrkkaa"-ajatteluun mä en lähde."

En minäkään. Valtio on kylläkin yksi toimija muiden joukossa, joten nyt tuota toimeliaisuutta kaivataan, koska yksityinen puoli on jumissa.

"Mun mielestä sillä pitäisi olla ainoastaan lainsäätäjän rooli."

Tällöinhän valtio voi vain toimia ostajana yksityiseltä sektorilta. Esimerkiksi hoivatyössä välikädet nostavat vain hintaa, jossa itse en näe mitään järkeä. Useissa muissa toimissa valtio voi olla kyllä "pitää näppinsä erossa".

Käyttäjän markkujhhamalainen kuva
Markku Hämäläinen

Raha ja arvo ovat kaksi eri asiaa. Rahan määrä ilmoitetaan esim. eurossa numeroilla, mutta sen rahan reaalisen arvon luo velallinen omalla työllään kun pakertaa töitä ja luo lisäarvoa maailmaan omalla työllään, että saa sen lainan maksettua takaisin pankille.

Pankit lainaavat vain numeroita tietokoneella tekemällä ja laskuttavat siitä korkoa, jonka takia nyt valtiotkin ovat meidän ihmisten lisäksi kusessa.

Ropi Jarrela

Raha on todellisuudessa velkakirja. Aiemminhan rahoissa luki esim. Suomen pankki vaihtaa tämän samaan (xx) arvoon kultaa.

Nyt voit kaivaa kultaa, saat siitä rahaa. Toki voit sen kultanakin säilyttää. Aikoinaan arvo se oli oravanhanallakin, ja se voitiin mitata vaikka kullassa.

Nykyisinkin jos vaan haluat niin voit vaihtaa rahasi vaikka kullaksi.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Kuinka paljon rahaa syntyy, Ropi, talouteen, kun valmistat saappaat?

Jukka Mäkinen
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

En jotenkaan innostu ajatuksesta,että valtio asetetaan jonkinlaiseksi entiteetiksi joka haluaa jotakin. Se vaikuttaa aina niin vääristyneeltä ajattelulta..

Tekstissäsi kohdat:

"valtio haluaa ihmiset töihin"

Miksi yhteisö haluaa ihmiset töihin,mitä yhteisönä odotetaan toiselta yhteisön yksilöltä ja miksi?

"valtio laittaa kansan verolle"

Miksi järjestys menee niin,että ensin valtio laittaa kansan verolle ja sitten vasta antaa jotain millä voi nämä veronsa maksaa. Eikö kaiken järjen mukaan asia mene toisin..ensin _yhteisö_ miettii kuinka saisi vaihtokaupat toimimaan luonnikkaammin. Yhteisössä herää luja usko,että heidän yhteisellä vaihdonvälineellähän on luottamusta,koska se vaikuttaa jokaiseen ja on jokaisen vastuulla myös ylläpitää sitä uskottavuutta. Myöhemmin sitten valtion eli yhteisön yhteisten asioiden ylläpitoon tulee kustannuksia ja niitä tulee tietysti enemmän,jos yhteisö haluaa yhteisesti jotakin asioita tuottaa. Kuten kirjanpitoa,koulua,oikeusjärjestelmää,poliisia,palokuntaa jne. Nämä ihmiset näissä palveluissa on myös oikeutettu palkkaan työstänsä jota yhteisö heiltä haluaa ostaa ja näin ollen saavat yhteisön rahaa.

En kuitenkaan pääse käsiksi missä tässä tarvitaan yksityinen ihminen luomaan rahaa lisää talouteen omaksi hyödykseen. Kai se sitten hyvä on,jos niin kerran asia pitää olla..

"joten korkoja ja veroja säätelemällä valtio käytännössä määrittää ”oravanpyörän” perusvauhdin."

Kyllä,mutta nyt päästään siihen yhteiselämän nurjaan puoleen..miksi yhteisö haluaa piiskata itseään entistä lujempaa..tässä pitäisi katsoa niitä piiskauksesta hyötyjiä. Homma menee heti pieleen,kun vaihdannanvälineelle tulee korko heti sen alkutaipaleella. Sen ymmärrän,jos lainaan naapurin Penalle 5 markkaa ja pyydän takaisin 6 markkaa. Mutta en ymmärrä miksi yhteisön pitää maksaa itsellensä korkoa itse lainaamastaan rahasta. Tässä takana on jokin selitys ja epäilen siellä olevan jälleen joku työtä tekemätön hyötyjä.

Summattuna...lähtöajatus siitä,että yhteisö haluaa yksilöiden tekevän vimmatusti töitä pitäisi asettaa ajattelukehykseen. Mitä keinoja silloin päämäärä pyhittää? Onko mitään päämäärää paitsi loputon työ?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Niin valtio ei itsessään halua mitään, mutta haluammeko me valtiona jotakin? Minusta meidän on järkevää haluta sellaista tarpeellista, minkä isompi yksikkö voi tuottaa järkevämmin, kuin yksilöt konsanaan. Infra ja vaikkapa suojelusektori esimerkkeinä.

"Miksi järjestys menee niin,että ensin valtio laittaa kansan verolle ja sitten vasta antaa jotain millä voi nämä veronsa maksaa."

Tämä lienee makuasia, että miten tuon järjestyksen käsittää. Itse uskon niin, että verottamalla valtio "pakottaa" ihmiset töihin saadaakseen noita himoitsemiaan yhteiskunnan tuotoksia.

"En kuitenkaan pääse käsiksi missä tässä tarvitaan yksityinen ihminen luomaan rahaa lisää talouteen omaksi hyödykseen. Kai se sitten hyvä on,jos niin kerran asia pitää olla.. "

Kait se menee niin, että jos voi perustaa rakennusliikkeen, niin voi perustaa myös pankin, koska säännöt sallivat? Tuo rahanluominen on kyllä vaikea rasti.

"Mutta en ymmärrä miksi yhteisön pitää maksaa itsellensä korkoa itse lainaamastaan rahasta."

Olisikohan tällä myös ohjaava vaikutus? Palvelusektorille tämä sopii kyllä huonosti, mutta pitääkö tällä suojella yksityisen puolen tuotantohalukkuutta?

Järki tähän touhuun löytynee siitä, että me pidämme huolta yhteiskunnasta ja yhteiskunta pitää huolta meistä. Uskon, että on selvästi olemassa yhteiskunnan töitä ja sitten on yksityisten töitä.

"Onko mitään päämäärää paitsi loputon työ?"

Päämääränä pitää olla jokaisen hyvinvointi. Työn pitää olla vain väline tuon hyvinvoinnin saavuttamiseen, ja siksi sen hedelmät pitää saada tasaisemmin jaettua.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Tämä lienee makuasia, että miten tuon järjestyksen käsittää. Itse uskon niin, että verottamalla valtio "pakottaa" ihmiset töihin saadaakseen noita himoitsemiaan yhteiskunnan tuotoksia."

Tässäpä mielenkiintoinen näkemys..miksi me tekisimme toisillemme tuollalailla?

"Olisikohan tällä myös ohjaava vaikutus? Palvelusektorille tämä sopii kyllä huonosti, mutta pitääkö tällä suojella yksityisen puolen tuotantohalukkuutta?"

Tämä on yhtä oikeastaan tuon ylemmän näkemyksen kanssa..yhtä mielenkiintoinen. Miksi meidän pitää pyrkiä jotenkin ohjailemaan tuotantoa sillä ajatuksella ettei "laiskat ihmiset tee muuten kuin ohjailemalla jotakin" ?

"Järki tähän touhuun löytynee siitä, että me pidämme huolta yhteiskunnasta ja yhteiskunta pitää huolta meistä. Uskon, että on selvästi olemassa yhteiskunnan töitä ja sitten on yksityisten töitä."

Empä usko,että järki löytynee tuolta suunnalta. Yksityinen on lähes aina se joka kehittää jotakin ei mikään joukkio varsinkaan valtion mittakaavassa kehitä mitään. Valtio voisi tietysti vain yhteisönä alkaa toteuttamaan jotakin..kuten ruuantuotantoa omavaraisuutta silmällä pitäen tms. Siis yhteisön välittömistä tarpeista liikkeelle lähtien.

Toimituksen poiminnat